Kuukautisteni kasvukaari

Elämäni pyörii pitkälti tällä hetkellä Menkkafestareiden ympärillä. Olen miettinyt omien menkkojeni kivuliasta kasvukaarta. Haluan myös jakaa sen teille, koska mielestäni kuukautisista pitäisi puhua avoimemmin. Jos haluat lukea, kuinka olen kokenut omat hilloviikkoni, jatka lukemista. Jos et halua lukea, paina punaista ruksia näytön oikeasta ylälaidasta (paitsi jos käytät macia niin paina vasemmasta yläkulmasta), tähän toimintoon en ketään kuitenkaan kannusta, sillä onhan kyse ihan normaalista asiasta.

Kuukautiseni alkoivat minun ollessa koulussa, koin hirveää ahdistusta ja muistaakseni tirautin muutaman kyyneleenkin, säikähtäessäni niin kovasti sitä, että pikkuhousuni olivat veressä. Vatsaan sattui ja tympi tunkea vessapaperia housujen suojaksi, että veri ei tulisi läpi. Minun oli selvittävä kotiin asti karhean keltaisen paperin avulla, koska en kehdannut sanoa asiasta kenellekään aikuiselle koululla.

Olin kymmenenvuotias, kun kuukautiseni alkoivat. Tiesin kyllä tuona päivänä jo jotain menkoista, mutta häpeilin niitä kovasti.

Kuukautisiin liittyvä häpeä jatkui todella pitkälle nuoruudessani. Muistan, kuinka olen irrottanut terveyssiteitä niin hitaasti pikkareistani, ettei kukaan kuule. Samoin olen hitain ottein avannut julkisissa vessoissa tamponien kääreitä, ettei viereisessä kopissa oleva tietäisi, että juuri minulla on se aika kuusta.

Menkkani ovat aina olleet runsasvuotoiset ja todella kivuliaat. Yläasteella ja lukiossa käytin e-pillereitä, vain sen vuoksi, että jouduin jäämään koulusta pois menkkojen ensimmäisenä päivänä, kun särkylääkkeet eivät auttaneet. Olinkin helpottunut, kun saamillani pillereillä pystyi siirtämään vuotoa niin, että se tuli vain muutaman kerran vuodessa. Kärsin harvoin, mutta kylläkin todella kivuliaasti ja runsaasti. Ylivuoto oli tuolloin yksi pahimmista vihollisistani. Jouduin usein nyrkkipyykille, mutta opin nuoruudessani ainakin puhdistamaan viheliäät veritahrat yön jälkeen lakanoista.

Lukiossa aloin suhtautua menkkoihin normaalina asiana, kun lähes kaikilla tytöillä oli alkaneet kuukautiset ja ne eivät enää olleetkaan niin nolo juttu, vaan toisilta saattoi jopa kysyä tarvittaessa tamponia lainaan. Huomasin, että häpeilyssä ei ollutkaan mitään järkeä ja siitä lähtien olen repinyt jokaisen pikkuhousunsuojan irti reippaasti äänen kanssa.

Muutama vuosi sitten lopetin pillereiden käytön testimielessä, koska minua tympi syödä niitä jatkuvasti. Huomasin, että kivuista oli tullut siedettäviä, vaikka edelleenkin alaselkää ja vatsaa särkee, pystyn kestämään sen. Olen hiljattain vaihtanut siteet ja tamponit kuukuppiin, koska sitä on mielestäni miellyttävämpi käyttää. Paikat eivät kuivu ja runsaskin vuoto pysyy aika hyvin kurissa. Mielestäni on jopa mielenkiintoista nähdä, paljonko vuodan verta viikon aikana.

On kiehtovaa seurata, miten omat menkat vielä kehittyvät elämän aikana. Varmaa on, että aion ottaa kaikki ilot ja surut, sekä tuskaiset kivut niistä irti. En ainakaan enää ikinä halua hävetä sitä, kuinka kehoni toimii, vaan olla ylpeä siitä.

Jostain syystä tämän tekstin julkaiseminen on hirveän jännittävää, mutta teen sen silti. Olkaa hyvät!

-Elina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: